Sanojen kudelma
"Puhun, puhun, puhun, yksin kaksin.
Ei aina voi olla vastauksia, ei voi.
Joillekin on leimallista aina tehdä väärin jopa hyvässä uskossa.
Usko ei ole tieto. Tietoa voi tavoitella, uskoa voi muutenkin.
Liiat samankaltaisuudet ovat pelottavia. Pelko on tunne, psyyken tuotos."
Mielessäsi loit kauhistuttavan kaksoisolennon, joka kulki kanssasi vähän edellä, vähän jäljessä.
Toivo, pelko, ilo, suru, viha, riemu ja kyltymättömyys syntyvät sanoista, joita ei enää muista.
Sanojen kudelma on kuin kaukoputki sielun universumiin.
Sinun kärsimyksesi syntyi minun halustani, huumastani ja rakkaudestani lupaa kysymättä.
Minä olen syyllinen.
Anna minulle nyt kuolemaapelkäämätön, tarttuva nauru.
Elän samassa tuulessa kanssasi edelleen.
☆ Iiro Arvola
☆ Kaija Olin-Arvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti