En voi karata muistoilta.
Ne piirittävät
minut kuin hyttyset.
Peltoja. Peltoja.
Loputtomiin peltoja.
Savesta ja laastista
muotoiltuja enkeleitä, jotka jo halkeilevat ja murenevat.
Erakoituneena ja yksinäisenä
unohdettuja katuja,
jotka päättyvät tyhjyyteen.
"Nuorena luulee
tulleensa hyljätyksi.
Vanhana tietää
päässeensä pakoon."
☆ Kaija Olin-Arvola
☆ Kuva: Alpo Jaakola
☆ Kuva: Alpo Jaakola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti