Ehkä hän tunsi ylpeyttä poistuessaan voittajana.
Oliko hän iloinen saadessaan jättää kaiken tuskan, kärsimyksen ja pahan?
Hänen viime hetkensä. Sitä minä mietin päivittäin.
Mikä oli hänen viimeinen ajatuksensa? Sitä en saa koskaan tietää.
Kasvot olivat levolliset kuin nukkuvan lapsen, kun hänet löydettiin.
Elämä on vain vierailu toisesta todellisuudesta, ikuisesta kaikkeudesta.
Kuolema antaa meille kaiken.
Vain harva ymmärtää, että me olemme matkalla kaiken aikaa.
Orjuus ajaa vallankumoukseen, ei unelma eikä utopia.
Valta haluaa tulevaisuuden olevan nykyisyyden loputonta toistoa.
Inuksuk näytti tien sinne, minne hän oli mennyt.
On niin yksinäistä ja surullista, ettei erota enää torstaita sunnuntaista.
Ikävä on. Se pysyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti